Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat 2025

Helsingin pörssissä on tänä keväänä poikkeuksellisen monta yhtiötä, joiden osinkotuotto kohoaa erittäin korkeaksi vuoden 2025 jaettavien osinkojen perusteella. Tuotot vaihtelevat yli 10 prosentin huipputasosta noin 6 prosentin tuottoon, mikä on selvästi pörssin keskimääräistä 3-5 prosentin tasoa korkeampi. Mutta mistä korkeat osinkotuotot kertovat ja ovatko ne kestävällä pohjalla?

1. Miksi osinkosijoittaminen kannattaa vuonna 2025?

Vuonna 2025 useammat sijoittajat kääntävät katseensa osinkoyhtiöihin useista syistä. Pitkään jatkuneen korkean korkotason jälkeen yhä useampi sijoittaja etsii vakaata kassavirtaa tuottavia sijoituskohteita. Osinkoyhtiöt tarjoavat tähän erinomaisen vaihtoehdon.

Osinkosijoittamisen keskeiset edut ovat:

• Säännöllinen tulovirta – osinkojen muodossa saatava passiivinen tulo voi tukea elinkustannuksia tai mahdollistaa uudelleensijoittamisen
• Inflaatiosuoja – vakaat ja kasvavat osingot auttavat suojaamaan ostovoimaa inflaatiolta
• Indikaattori yhtiön terveydestä – säännöllinen ja kasvava osinko kertoo usein yhtiön vahvasta taloudellisesta asemasta
• Kokonaistuoton merkittävä osa – historiallisesti osingot muodostavat merkittävän osan (jopa 30-40%) osakkeiden kokonaistuotosta pitkällä aikavälillä

Vuonna 2025 taloudellisen epävarmuuden vallitessa osinkoyhtiöt tarjoavat turvasataman monille sijoittajille. Ne mahdollistavat säännöllisen kassavirran lisäksi myös mahdollisuuden hyötyä tulevasta kurssinoususta markkinoiden elpyessä.

2. Miten määritellään “paras osingonmaksaja”?

Parhaan osingonmaksajan määritelmä ei ole yksiselitteinen. Monelle sijoittajalle korkea osinkotuotto on tärkein mittari, mutta se ei yksinään riitä.

Osinkotuoton laskenta

Osinkotuotto lasketaan jakamalla vuotuinen osakekohtainen osinko osakkeen hinnalla:

Osinkotuotto (%) = (Osakekohtainen osinko / Osakkeen hinta) × 100

Esimerkiksi jos yhtiö maksaa 1 euron osinkoa ja osakkeen hinta on 10 euroa, osinkotuotto on 10%.

Hyvän osingonmaksajan tunnusmerkit

Pelkkä korkea osinkotuotto voi kuitenkin olla harhaanjohtava mittari. Todellinen osingon laatu muodostuu useista tekijöistä:

1. Osingon kestävyys – onko osinko rahoitettu kestävästi liiketoiminnan tulovirrasta?
2. Osingon kasvuhistoria – onko yhtiö pystynyt kasvattamaan osinkoa ajan mittaan?
3. Osingonjakosuhde – kuinka suuri osa tuloksesta jaetaan osinkoina? Liian korkea suhde voi olla merkki kestämättömästä osingosta.
4. Taloudellinen vakaus – yhtiön velkaantuneisuus, kassavirta ja kannattavuus vaikuttavat osingonmaksun jatkuvuuteen
5. Osinkopolitiikka – selkeä ja läpinäkyvä osinkopolitiikka kertoo yhtiön sitoutumisesta osingonmaksuun

“Paras” osingonmaksaja ei siis välttämättä ole se, joka tarjoaa korkeimman tuottoprosentin, vaan pikemminkin se, joka tarjoaa kestävän ja kasvavan osinkovirran pitkällä aikavälillä.

3. Top 20 parhaat osingonmaksajat Helsingin pörssissä vuonna 2025

Alla olevassa taulukossa on listattu Helsingin pörssin 20 parasta osingonmaksajaa vuonna 2025:

Yhtiö	Osinko/osake (2025)	Osakekurssi 6.5.2025	Osinkotuotto	Kurssimuutos YTD
Mandatum (rahoitus)	0,66 €	6,10 €	10,8 %	+37,1 %
Fortum (energia)	1,40 €	14,45 €	9,7 %	+10,6 %
Tietoevry (IT-palv.)	1,50 €	15,90 €	9,4 %	–10,3 %
Oriola (terveydenhuolto)	0,075 €	0,90 €	8,3 %	–4,0 %
Keskisuomalainen (media)	0,55 €	6,90 €	8,0 %	–9,2 %
Titanium (varainhoito)	0,65 €	8,20 €	7,9 %	–29,0 %
Nordea (pankki)	0,94 €	12,05 €	7,8 %	+2,5 %
Aktia (pankki)	0,82 €	10,58 €	7,8 %	+8,7 %
Saga Furs (turkiskauppa)	0,71 €	9,30 €	7,6 %	+3,9 %
Outokumpu (teräs)	0,26 €	3,48 €	7,5 %	–0,1 %
Arvo Sijoitusosuuskunta (sijoitusyhtiö)	4,50 €	61,40 €	7,3 %	+0,7 %
Taaleri (varainhoito)	0,50 € (enn.)	7,00 €	7,1 %	–4,4 %
Consti (rakentaminen)	0,70 €	10,10 €	6,9 %	+3,5 %
Evli (varainhoito)	1,18 €	17,10 €	6,9 %	–4,7 %
CapMan (pääomasijoitus)	0,14 € (enn.)	2,08 €	6,7 %	+15,6 %
United Bankers (varainhoito)	1,10 €	16,50 €	6,7 %	–9,0 %
Ålandsbanken (pankki)	2,75 €	42,00 €	6,6 %	+9,8 %
Investors House (kiinteistöt)	0,35 €	5,40 €	6,5 %	–9,8 %
Alexandria (rahoitus)	0,60 €	9,40 €	6,4 %	–3,1 %
Anora (juomateollisuus)	0,22 €	3,47 €	6,3 %	–16,3 %

Kuten taulukosta nähdään, Mandatum, Fortum ja Tietoevry tarjoavat selvästi korkeimmat osinkoprosentit – yli 9%. Useiden yhtiöiden osinkotuotto asettuu 6-8% välille, mikä on merkittävästi Helsingin pörssin keskimääräistä tasoa korkeampi.

Tarkempi analyysi kärkiyhtiöistä

Mandatum on finanssiyhtiö, joka irtautui Sammosta loppuvuonna 2023. Yhtiö tarjoaa henkivakuutuksia ja varainhoitopalveluja, ja sillä on erittäin vahva tase sekä vakaa kassavirta.

Mandatumin poikkeuksellisen korkeaa osinkoa (0,66 €/osake) selittää yhtiön vahva vakavaraisuusasema. Yhtiöllä on vähän velkaa, paljon kertyneitä voittovaroja ja pääomakevyt liiketoimintamalli, mikä mahdollistaa suuren osan tuloksesta jakamisen omistajille.

Mandatumin johto on linjannut tavoitteekseen olla houkutteleva osingonmaksaja suurelle omistajakunnalleen. Historiallista osinkodataa Mandatumista on vasta tältä vuodelta, mutta entisen emoyhtiö Sammon vahva osinkoperintö antaa uskoa jatkuvuuteen. Yhtiön kurssi on noussut yli 37% vuoden alusta, mikä kertoo markkinoiden vahvasta luottamuksesta sen tuloskuntoon.

2. Fortum (9,7%)

Fortum on suomalainen energia-alan yhtiö, joka on perinteisesti ollut yksi pörssin suurimpia osingonmaksajia. Vuoden 2022 Uniper-tappioiden jälkeen Fortum piti osinkonsa tauolla, mutta tilikaudelta 2024 yhtiö palasi vahvasti osingonmaksajaksi.

Fortumin hallitus ehdotti 1,40 € osinkoa, joka koostuu 0,90 € perusosasta ja 0,50 € ylimääräisestä osingosta. Tämä ylimääräinen osinko on tarkoitettu keventämään Fortumin poikkeuksellisen vahvaa kassaa ja taseasemaa.

Fortumilla on vakaa taloudellinen asema; omavaraisuusaste on hyvä, ja yhtiö näkee tulevaisuudessa kasvavaa kysyntää sähkölle. Fortum on yleensä jakanut n. 70-100% tuloksestaan osinkoina. Pitkän aikavälin sijoittajalle Fortum tarjoaa tasaista osinkovirtaa, mutta energiamarkkinoiden hintavaihtelut ovat riski.

3. Tietoevry (9,4%)

Tietoevry on pohjoismainen IT-palveluyhtiö, joka on tunnettu tasaisesta osingonmaksustaan. Yhtiö on jakanut osinkoa keskeytyksettä yli 20 vuotta, yleensä pienen korotuksen vuosittain. Tilikaudelta 2024 hallitus ehdotti 1,50 € osinkoa, mikä on yhtiön historian korkeimpia tasoja.

Korkea osinkotuotto johtuu osin osakekurssin laskusta: Tietoevryn kurssi on pudonnut vuoden alusta ~10%, kun markkinat ovat olleet huolissaan yhtiön kasvunäkymistä ja kustannusrakenteesta. Yhtiö on tehnyt uudelleenjärjestelyjä (mm. henkilöstövähennyksiä) parantaakseen kannattavuuttaan.

Tietoevryn osingonmaksu on ollut vakaata – finanssikriisin tai pandemian aikanakaan osinkoa ei jätetty väliin. Toistaiseksi Tietoevrylla on vahva kassavirta ja kohtuullinen velkaantuneisuus, mikä tukee osingon jatkumista korkealla tasolla.

4. Oriola (8,3%)

Oriola on lääkkeiden ja terveystuotteiden tukkukauppaa harjoittava yhtiö, joka toimii Suomessa ja Ruotsissa. Oriolan osake on viime vuosina laskenut heikon kannattavuuden vuoksi, ja yhtiö leikkasi osinkoaan vuonna 2021 lähes nollaan.

Tilikaudelta 2024 Oriolan hallitus kuitenkin ehdotti lievää osingon korotusta 0,075 euroon (B-osakkeelle) edellisvuoden 0,07 eurosta. Vaikka osinko on euromääräisesti pieni, matala osakekurssi (n. 0,9 €) nostaa osinkotuoton yli 8%.

Oriolan osingonmaksuhistoria on epävakaa – vuosina 2018-2020 osinko oli 0,09-0,15 €, mutta vuosina 2021-2022 sitä jouduttiin leikkaamaan liiketoiminnan haasteiden vuoksi. Yhtiöllä on käynnissä tehostustoimia (mm. uusi strategia keskittyä ydinliiketoimintoihin), ja vuoden 2023 tulos parani hieman, mikä mahdollisti tämän pienen osinkonoston.

5. Keskisuomalainen (8,0%)

Keskisuomalainen on suomalainen mediatalo, joka julkaisee sanomalehtiä ja tarjoaa paino- sekä digimedian palveluja. Tilikaudelta 2024 Keskisuomalainen päätti pitää osingon ennallaan 0,55 eurossa, vaikka mediatoimialan murros on painanut yhtiön tulosta.

Osinkotuotto on poikkeuksellisen korkea (~8%), koska osakekurssi on laskenut tänä vuonna lähes 10%. Osinkohistorialtaan Keskisuomalainen on melko vakaa: yhtiö maksoi 0,60 € osingon 2019, mutta leikkasi 0,40 euroon pandemiavuonna 2020 ja on sittemmin nostanut takaisin 0,55 euroon.

Vakavaraisuus on kohtuullinen, tosin jatkuvasti laskevat printtilevikit ja mainosmarkkinan siirtymä verkkoon haastavat tuloksentekokykyä. Yhtiöllä on kuitenkin alueellista monopoliasemaa tietyissä lehdissä ja kustannussäästöjä on toteutettu.

6. Titanium (7,9%)

Titanium on varainhoitoyhtiö, joka hallinnoi mm. erikoissijoitusrahastoja (kuuluisimpana Titanium Hoivakiinteistö). Yhtiö listautui First Northiin 2017 ja on siitä asti jakanut anteliaasti osinkoja sijoittajilleen.

Vuonna 2022 osinko oli poikkeuksellisen korkea (1,16 €) johtuen kertaluonteisista tuotoista. Tilikaudelta 2024 Titanium joutui kuitenkin laskemaan osinkonsa 0,65 euroon heikentyneen tuloksen takia – osinko putosi ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa.

Tästä huolimatta osinkotuotto on yhä lähes 8%, mikä heijastaa osakekurssin voimakasta laskua (–29% vuoden alusta) markkinoiden hinnoitellessa heikompaa tuloskehitystä. Titaniumin liiketoiminta on pääomakevyttä, ja yhtiöllä ei ole korollista velkaa, joten sen vakavaraisuus on erinomainen.

7. Nordea (7,8%)

Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki. Tilikaudelta 2024 Nordean hallitus ehdotti 0,94 € osinkoa, mikä oli hienoinen korotus edellisvuoden 0,92 eurosta. Osinkotuotto on noin 7,6%, eli pankille varsin mukavalla tasolla.

Nordea tunnetaan vakaasta osingonmaksusta: finanssikriisin aikana 2008-2009 se piti osingon ennallaan, ja ainoastaan vuonna 2020 pankkisektorin viranomaisrajoitukset estivät väliaikaisesti osingonmaksun (tuolloinkin osingot maksettiin viiveellä syksyllä 2021).

Yhtiön osake on noussut hieman alkuvuonna, mikä heijastaa kohtuullisen vakaata tuloskehitystä. Nordean tulos vuonna 2024 kasvoi korkojen nousun siivittämänä, ja ydinvakavaraisuus (CET1) on edelleen vahva (yli 16%).

Pankin osinkopolitiikka tähtää 60-70% jakosuhteeseen tuloksesta, ja nykyosinko on noin 70% vuotuisesta tuloksesta – kestävällä tasolla siis.

8. Aktia (7,8%)

Aktia on suomalainen keskisuuri pankki ja varainhoitaja, joka on viime vuosina laajentunut mm. ostoilla (mm. Taalerin varainhoitoliiketoiminta 2021). Aktia yllätti positiivisesti osinkopuolella tilikaudella 2024: hallitus ehdotti 0,82 € osinkoa, mikä on selvä korotus edellisvuoden 0,72 eurosta.

Osinkotuotto nousi ~7,8%, ja osakekurssi on piristynyt ~+9% vuoden alusta. Aktian osingonmaksuhistoria on ollut melko vahva – finanssikriisin jälkeen pankki on jakanut tasaisesti 0,50-0,65 € osinkoa per vuosi, ja nyt muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen osinko on jälleen kasvu-uralla.

Osingon korotus indikoi, että Aktian kannattavuus on kohentunut (vuonna 2024 Aktia onnistui kasvattamaan korkokatettaan korkotason nousun myötä). Yhtiön vakavaraisuus on hyvällä tasolla (CET1 yli 14%) ja hallitus linjaa jakavansa vähintään 60% tuloksesta osinkoina.

9. Saga Furs (7,6%)

Saga Furs (entinen Turkistuottajat) on erikoisyhtiö, joka järjestää turkishuutokauppoja. Yhtiön liiketoiminta on syklinen ja riippuvainen kansainvälisestä turkisten kysynnästä (erityisesti Kiinasta).

Tilikaudelta 2024 Saga Fursin hallitus esitti 0,71 € osinkoa sekä A- että C-osakkeille, kun edellisvuodelta maksettiin 0,66 €. Osinkotuotto on noin 7,6%. Yhtiö on velaton ja sen kassatilanne on hyvä, mutta turkismarkkinan epävarmuus on pitänyt osakekurssin maltillisena.

Viimeisen viiden vuoden aikana Saga Furs on maksanut osinkoa joka vuosi (0,30-0,70 € haarukassa), ja nyt osinko on noussut kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä heijastaa vuoden 2024 parantunutta tulosta, sillä Saga Fursin marras- ja joulukuu 2024 huutokaupoissa nahkojen hintataso elpyi hieman.

10. Outokumpu (7,5%)

Outokumpu on maailman johtavia ruostumattoman teräksen valmistajia. Yhtiön osingonmaksu on ollut pitkään epävarmaa johtuen syklisestä luonteesta ja aiemmasta korkeasta velkaantumisesta.

Vuonna 2022 Outokumpu otti käyttöön uuden osinkopolitiikan, ja tilikaudelta 2024 yhtiö piti osingon edellisvuoden tasolla 0,26 € (kahdessa erässä 0,13 € + 0,13 €). Tämä oli rohkea päätös, sillä Outokummun tulos heikkeni merkittävästi vuonna 2024 vaikean teräsmarkkinan takia – osingon taso kertoo luottamuksesta tulevaan.

Historiallisesti Outokumpu ei maksanut osinkoa vuosina 2015-2021 kertaakaan heikon tuloskauden takia. Nyt yhtiö on merkittävästi paremmassa kunnossa: nettovelka on saatu alas ja omavaraisuus on noin 50%. Osingonjakosuhde on tosin tilikauden 2024 heikkoon tulokseen nähden korkea (yli 100% nettotuloksesta).

4. First North -listan parhaat osingonmaksajat

First North -markkinapaikka tarjoaa osinkosijoittajalle mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Osa näistä yhtiöistä on kooltaan pienempiä, mutta osinkotuotot ovat silti varteenotettavia.

Arvo Sijoitusosuuskunta (7,3%)

Arvo Sijoitusosuuskunta (tunnetaan myös nimellä Arvo ja aiemmin OSKL) on osuuskuntamuotoinen sijoitusyhtiö, joka sijoittaa pääasiassa maakunnallisiin yrityksiin ja kiinteistöihin Pohjois-Suomessa. Arvo on listattu First Northiin, ja sen osuuden arvo on kehittynyt tasaisesti.

Tilikaudelta 2024 Arvo maksoi 4,50 € per osuus, kun edellisvuonna vastaava korko oli 3,20 €. Tämä on erittäin korkea tuotto (~7,3%) ja heijastaa Arvon onnistunutta irtautumista eräistä sijoituksista (osuuskunnan tulos yli kaksinkertaistui vuodessa).

Arvon tase on vahva ja omavaraisuusaste korkea, sillä se toimii käytännössä sijoitusrahaston tavoin eikä käytä merkittävästi velkavipua. Osuuden likviditeetti on kuitenkin alhaisempi kuin pörssiosakkeilla yleensä.

Investors House (6,5%)

Investors House on kiinteistöalan monialayhtiö: se omistaa sijoituskiinteistöjä, rakennuttaa asuntoja ja tarjoaa kiinteistövarainhoidon palveluja. Yhtiö on kasvattanut osinkoaan jo seitsemän vuotta peräkkäin – keväällä 2025 yhtiö maksoi 0,35 €/osake (jaettuna kahteen erään), kun osinko 2016 oli 0,12 €.

Vuoden 2024 tulos parani selvästi mm. onnistuneiden myyntien ansiosta, mikä mahdollisti osingon kasvun 0,33 → 0,35 €. Investors Housella on jonkin verran velkaa kiinteistösalkussaan, mutta nettovelkaantumisaste on maltillinen ~50%.

Alexandria (6,4%)

Alexandria on yksi Suomen suurimmista sijoituspalveluyhtiöistä, joka keskittyy yksityissijoittajille tarjottaviin rahasto- ja strukturoituihin tuotteisiin. Yhtiö listautui First Northiin vuonna 2021.

Ensimmäisinä pörssivuosinaan Alexandria maksoi erittäin korkeita osinkoja: tilikaudelta 2021 osinko oli 0,72 € ja 2022 peräti 0,78 €. Nyt haastavamman markkinan myötä tilikauden 2024 osinko pudotettiin 0,60 euroon. Tästä huolimatta osinkotuotto on yhä ~6,4%.

Osinkopolitiikka Alexandrialla on jakaa vähintään 70% nettotuloksesta. Vuoden 2024 tulos laski edellisvuodesta, kun sijoitustuotteiden myynti hiljeni ja hallinnoitavan varallisuuden arvot eivät kasvaneet heikon markkinan vuoksi.

5. Miksi osinko-osakkeet ovat suomalaisten kestosuosikkeja?

Osinko-osakkeet ovat pysyneet suomalaisten sijoittajien suosiossa vuodesta toiseen useista syistä:

Pitkän aikavälin tuotto

Tutkimusten mukaan osingot muodostavat merkittävän osan osakkeiden kokonaistuotosta pitkällä aikavälillä. Monille sijoittajille tämä “konkreettinen” tuotto on helpompi hahmottaa kuin pelkkä kurssinousu.

Verotukselliset edut osakesäästötilillä

Osakesäästötilillä osingot eivät aiheuta välitöntä veroseuraamusta, vaan verot maksetaan vasta nostojen yhteydessä. Tämä mahdollistaa osinkojen tehokkaan uudelleensijoittamisen.

Lisäksi suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkojen verotus on kohtuullisen edullista. Julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta 15% on verovapaata ja 85% veronalaista pääomatuloa.

Taloudellinen turvallisuus

Osinkoyhtiöt ovat usein vakaita, kypsän vaiheen yrityksiä, joiden liiketoiminta on ennustettavaa. Tämä tuo turvallisuuden tunnetta sijoittajille – erityisesti epävarmoina aikoina.

Suomessa on osinko-osakkeiden perinne

Suomessa on vahva osinko-osakkeiden suosimisen perinne. Siksi monet suomalaiset yhtiöt ovat tunnettuja vakaasta osingonmaksustaan. Tämä on muodostanut “osinkokulttuurin”, joka näkyy sijoittajien käyttäytymisessä.

6. Vinkkejä osinkosalkun rakentamiseen

Osinkosijoittamisessa ei ole kyse vain korkeimmasta mahdollisesta tuottoprosentista, vaan kestävästä ja mieluiten kasvavasta osinkovirrasta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä osinkosalkun rakentamiseen:

1. Hajauta monipuolisesti

Vaikka rahoitussektori dominoi korkeimpien osinkotuottojen listaa, kannattaa osakesalkkua hajauttaa myös toimialojen välillä. Näin yksittäisen toimialan vaikeudet eivät romuta koko osinkovirtaa.

Hyvä osinkosalkku sisältää:

• Finassialan yhtiöitä (pankit, varainhoito)
• Perusteollisuutta (energia, materiaalit)
• Defensiivisiä toimialoja (päivittäistavarat, teleoperaattorit)
• Maltillisesti cyclisiä yhtiöitä (teollisuus)

2. Tasapainota osinkotuottoa ja osingon kasvua

Kaikkein korkein osinkotuotto ei ole aina paras valinta. Monesti hieman maltillisemman tuoton (4-6%) yhtiöt, joilla on historiaa osingon kasvattamisesta, voivat pitkällä aikavälillä tuottaa paremman kokonaistuoton.

Hyvä sääntö on yhdistää:

• Korkean tuoton yhtiöitä (yli 7%)
• Maltillisemman, mutta kasvavan osingon yhtiöitä (4-6%)
• Vakaita “ankkuriyhtiöitä” (esim. Nordea, Fortum)

3. Osinkojen uudelleensijoittaminen

Korkoa korolle -efektin voimakkain hyöty saadaan, kun osingot sijoitetaan uudelleen. Osakesäästötilillä tämä on erityisen tehokasta, koska osingoista ei tarvitse maksaa veroa ennen tililtä nostoa.

4. Tarkastele osingon katetta, ei vain tuottoprosenttia

Osingon kattavuussuhde (dividend coverage ratio) kertoo, kuinka moninkertaisesti yhtiön tulos kattaa maksetun osingon. Mitä korkeampi luku, sitä turvallisempi osinko on.

Osingon kate = Osakekohtainen tulos / Osakekohtainen osinko

Kestävä osinko vaatii yleensä vähintään 1,5-2 kattavuussuhteen.

5. Vakavaraisuuden arviointi

Matalan velkaantuneisuuden yhtiöt pystyvät todennäköisemmin pitämään kiinni osingostaan myös vaikeina aikoina. Tarkastele esimerkiksi:

• Nettovelka/EBITDA -suhdetta (alle 2-3 on yleensä hyvä)
• Omavaraisuusastetta (yli 40% on usein vahva)
• Pankkien kohdalla CET1-vakavaraisuutta (yli 14% on vahva)

7. Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

Vuoden 2025 poikkeuksellisen korkeat osinkotuotot Helsingin pörssissä kertovat useasta tekijästä. Osittain syynä on yhtiöiden vahva tuloskehitys ja kertyneet kassavarat, mutta myös valikoitujen osakkeiden kurssien lasku on nostanut tuottoprosentteja. Tämä on sijoittajalle kaksiteräinen miekka – toisaalta tarjolla on houkuttelevia osinkotuottoja, mutta samalla joidenkin yhtiöiden kurssikehitys on ollut vaatimatonta tai negatiivista.

Tulevaisuuden näkymissä on huomioitava:

• Korkotason mahdollinen lasku voi vähentää pankkien korkokatetta ja osinkotuottoja
• Talouden suhdannevaihtelut vaikuttavat erityisesti Outokummun ja Titaniumin kaltaisiin syklisiin yhtiöihin
• Vakavaraiset ja velattomassa asemassa olevat yhtiöt (Mandatum, Fortum) pystyvät ylläpitämään korkeita osinkojaan todennäköisemmin

Erityisen kiinnostavina pitkän aikavälin osingonmaksajina erottuvat:

1. Mandatum (10,8%) – vahva vakavaraisuus ja pääomakevyt liiketoimintamalli tukevat korkeaa osinkoa, ja yhtiön selkeä omistajapolitiikka arvostaa korkeaa osingonmaksua
2. Fortum (9,7%) – hyvä taseasema, vakiintunut osinkopolitiikka ja energiamarkkinoiden näkymät mahdollistavat vakaan ja hyvän osinkovirran, mutta huomioi, että osa nykyisestä osingosta on kertaluonteista
3. Nordea (7,8%) – pankilla on pitkä historia vakaana osingonmaksajana, vahva vakavaraisuusasema ja selkeä osinkopolitiikka (60-70% tuloksesta osinkoina)

Sijoittajan kannattaa muistaa, että osingon korkea prosenttiosuus ei yksinään riitä sijoituspäätöksen perusteeksi. Osinkotuoton takana on tärkeää olla kestävä liiketoimintamalli ja riittävän vahva tase, jotta osingonjako pysyy vakaana myös haastavampina aikoina. Harkittu yhdistelmä korkeaa tuottoa ja osingon kasvua tarjoavia yhtiöitä on tyypillisesti kestävin strategia osinkosalkun rakentamisessa.

Samalla osinkosijoittajan on syytä seurata markkinaympäristön muutoksia – etenkin korkotason kehitystä ja talouden suhdanteita – sillä ne vaikuttavat merkittävästi eri toimialojen osingonmaksukykyyn tulevina vuosina.